Released on 14.3.2017
Saksalaisia koraaleja uskonpuhdistuksen hengessä
Tänä vuonna vietetään uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlavuotta. Merkkivuosi onkin mitä parhain ajankohta julkaista uusi, saksalaisia koraaleja sisältävä äänite Soikoon kiitos ikuisesti!
Äänitteen ohjelmistoon kuuluu barokkisäveltäjä Johann Sebastian Bachin sovittamia saksalaisperäisiä kuoro- ja urkukoraaleja. Lisäksi äänitteellä kuullaan muutamia Bachin säveltämiä hengellisiä yksinlauluja Schemelli-lauluiksi kutsutusta kokoelmasta.
Teosten musiikillisessa toteutuksessa on pyritty kunnioittamaan alkuperäistä ilmaisua sekä barokin ja reformaation henkeä. Uskonpuhdistuksen hengen mukaisesti virsiä lauletaan kansankielellä, ja siksi niihin onkin jokaisen kuulijan helppo yhtyä.
Kuoronjohtaja Olli Heikkilä kertoo, että äänitettä suunniteltiin pitkään ja hartaasti. Suunnitteluryhmän jäsen Markku Liukkonen oli suunnitellut tällaista Bachin tuotantoon keskittyvää koraaliäänitettä toteutettavaksi jo 80-luvulla.
– Tämäntyyppistä äänitettä on kaavailtu SRK:n musiikkituotannossa jo yli kahden vuosikymmenen ajan, ja nyt oli sitten toteutuksen aika, Olli jatkaa.
Levyn käytännön suunnittelu kesti kaksi vuotta, harjoitukset ja toteutus pari kuukautta. Yhteistyö kaikkien projektiin osallistuneiden kesken toimi Heikkilän mukaan kiitettävästi.
– Ääniteprojektiin oli varmasti kaikilla osallistujilla mukava lähteä mukaan, onhan ohjelmisto luterilaisen uskon ja kirkkomusiikin historiankin osalta niin keskeistä – ja musiikillisesti mielenkiintoista ja tasokasta.
Äänitteen ohjelmisto on valittu keskeisimmästä saksalaisesta koraalimateriaalista. Koraalit on sovittanut J. S. Bach, yksi kirkkomusiikin historian merkittävimmistä säveltäjistä.
– Yhtä lukuun ottamatta kaikki äänitteen koraalit löytyvät myös suomalaisesta virsikirjasta, ja se ainoa puuttuvakin (Nyt itke, murru, ihminen) oli ehdolla nykyiseen virsikirjaan. Tuota perua on äänitteellä käytetty, aiemmin tuntematon suomennus, Heikkilä kertoo. Alun perin Sebald Heydenin saksaksi sanoittaman koraalin on suomentanut Niilo Rauhala.
Kuorokoraalien ja yksinlaulujen säestyksessä äänitteellä käytetään barokin ajalle tyypillistä continuo-ryhmää, johon kuuluu urut, cembalo ja matala jousisoitin. Lisäksi käytetään muita jousisoittimia colla parte eli niin, että niillä soitetaan samoja stemmoja laulajien kanssa.
Äänitteellä kuultavan kuoron Heikkilä kokosi itse. Kuorolaiset olivat hänelle tuttuja aiemmista yhteyksistä, ja yhteistyö kuoron kanssa sujuikin hyvin.
– Kuoro on projektikuoroksi varsin tasokas, ja nais- ja miesäänten tasapaino on kuorossa ihanteellinen, kuoronjohtaja toteaa.
Lopputulokseen Heikkilä on tyytyväinen. Hän pitää uutta äänitettä musiikillisesti ainutlaatuisena: edustaahan se ohjelmistoltaan yhtä erityistä tyyliä, barokin kirkkomusiikkia, laajassa kirkkomusiikin historian kokonaisuudessa.
– Yleensä äänitteen soiva lopputulos ei aivan vastaa esiintyjien odotuksia, onhan tunne elävässä musisointitilanteessa aina niin fyysisesti, sosiaalisesti kuin tunnepuolellakin vaikuttavin. Mutta kokonaisuudessaan saimme äänitteen toimimaan varsin hyvin, ja toivottavasti se vaikuttaa myös kuulijoihin
Teksti: Marika Sääskilahti